fbpx

Miten kohdelähtöisyys voisi helpottaa työtä kentällä?

Edellisessä artikkelissa kirjoitimme siitä, miten ohjelmistoja ei enää käytetä pelkkään laskuttamiseen, vaan myös kaikkiin laskuttamista edeltäviin toimintoihin. Tämän myötä laskutettava asiakas ei enää ole ohjelmiston käyttäjien kannalta keskiössä vaan laskutusta edeltävissä toiminnoissa useilla aloilla kohde on se, joka merkitsee.

Laskutusta edeltäviä toimintoja esimerkiksi talotekniikka-alalla ovat:

  • töiden vastaanottaminen
  • töiden suunnittelu ja resursointi
  • tavaran tilaaminen
  • ostojen kohdistaminen
  • tarjouslaskenta
  • työmaaseuranta
  • itse laskutettavan työn suorittaminen
  • työrivien ja tuntien kirjaukset sekä
  • työrivien ja tuntikirjausten tarkistukset ja hyväksyttämiset.

Nämä toiminnot voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään:

  1. töiden johtamiseen ja hallinnoimiseen sekä
  2. itse töiden suorittamiseen.

Tässä kirjoituksessa avaamme hiukan näkökulmaa siitä, mitä lisäarvoa ja käytännön helpotusta kohdelähtöinen ohjelmisto voisi tarjota asentajille, joiden työt keskittyvät pääsääntöisesti itse töiden suorittamiseen kentällä.

Työn suunnittelu ja tavaran noutaminen

Töiden suunnittelu ja tavaroiden tilaaminen voidaan lukea töiden hallinnoimisen puolelle, mutta yrityksestä ja työstä riippuen nämä toiminnot voivat liittyä vahvasti myös asentajien työnkuvaan. Kun asentaja vastaanottaa työn, hän voi jo ennen tavaroiden hakua kirjoittaa kohteen osoitteen ohjelmiston hakukenttään, jolloin hän näkee välittömästi, onko kohteeseen tehty aiemmin jotain muitakin töitä. Mikäli kohteesta löytyy työhistoriaa, sen nopea vilkaiseminen antaa jo paremmat lähtökohdat uuden työn ja sen tarvikkeiden suunnittelulle.

Esimerkki

Matti Meikäläinen on tilannut suihkujen vaihdon kesämökilleen osoitteeseen Rantatie 5. Asentaja näppäilee osoitteen ohjelman hakukenttään ja näkee avoimen työn. Samalla hän näkee, että viisi vuotta sitten samaan osoitteeseen on tehty kylpyhuoneen LVI-työt. Asentaja avaa vanhan työn ja toteaa, että asiakas on ollut tällöin eri. Vanhalta työltä hän saa kuitenkin hyvää lisätietoa siitä, millainen kohteen lähtötilanne on.

Mikäli työtä olis haettu asiakkaan alta, edellistä työtä ei olisi löytynyt. Asiakkaan alla olisi saattanut näkyä esimerkiksi Matti Meikäläisen omakotitaloon tehty työ, mutta se olisi ollut täysin merkityksetön tieto tässä vaiheessa

Kohteeseen meneminen

Kun työntekijät lähtevät kohti paikkaa, jossa työ tehdään, he eivät suinkaan kirjoita navigaattoreihinsa työn asiakasta vaan kohteen osoitteen. Asentajat eivät välttämättä aina edes tiedä, kuka työn varsinainen asiakas on. Tämän vuoksi on tärkeää, että työt ja niiden yksityiskohdat löytyvät helposti nimenomaan kohteen nimen tai osoitteen perusteella.

Esimerkki

Asentaja tietää, että on menossa Rantatien kesämökille. Hän voi kirjoittaa ohjelmiston hakukenttään rantatie tai kesämökki ja kummallakin hakusanalla hän löytää oikean kohteen, johon ajaa. Mikäli työ olisi tallennettu asiakkaan alle, se voisi olla hankalampi etsiä, sillä asentaja ei välttämättä tiedä, kenen kesämökki on kyseessä.

Työn kirjaaminen

Ohjelmistoissa kirjaustavat vaihtelevat paljon. Helppo työmaakirjaus lähtee siitä, että oikea työ löytyy helposti, eikä sitä tarvitse etsiä muiden töiden joukosta. Tähän kohdelähtöinen ohjelmisto on oiva apu, sillä töihin pääsee käsiksi haun kautta kirjoittamalla kohteen nimen tai osoitteen. Isommilla työmailla, joissa erilaisia rakennuksia ja osia on paljon, kohde voidaan jakaa pienempiin alikohteisiin siten, että niistä muodostuu puumainen rakenne. Tällöin asentajan ei tarvitse etsiä oikeaa työtä kaikkien eri töiden joukosta, vaan hän löytää oman työnsä helposti alikohteen avulla.

Esimerkki 1

Asentaja on kohteessa Rantatie 5 ja haluaa merkitä ylös tunnit ja tarvikkeet, joita on käyttänyt. Hän näpyttää ohjelmiston hakukenttään osoitteen ja löytää kohteeseen merkityt avoimet työt. Hän valitsee työn ja kirjaa työrivit sille. Työ löytyy siis taas helposti suoraan kohteen alta.

Esimerkki 2

Sähköyrityksellä on isompi urakka sovittuna As Oy Kuumaan kanssa. Urakan lisäksi yritys on saanut lukuisia lisätöitä niin taloyhtiön asukkailta kuin itse taloyhtiöltäkin. Yksi taloyhtiön tilaamista lisätöistä on pistorasioiden määrän tuplaaminen piharakennuksessa sijaitsevaan pesutupaan Asentaja on menossa asentamaan pesutuvan pistorasiat. Hän kirjoittaa ohjelmiston hakukenttään ”Kuumaa pesutupa”, jolloin hän näkee hakutuloksissa heti pesutupa-alikohteelle kirjatut työt ja valitsee niistä pistorasioiden asennuksen. 

Urakkaa käsitellään usein projektina, jonka alle luodaan alaprojekteiksi urakan eri vaiheet ja lisätyöt. Jos pistorasioiden asennus pesutupaan olisi

ollut vain yksi lisätyö muiden lukuisten joukossa, sen etsiminen olisi ollut huomattavasti hankalampaa.

Voisiko kohdelähtöisyys ehkä tuoda helpostusta teidän yrityksenne työhön kentällä? Haluaisitko lisätietoa aiheeseen liittyen?
Ota meihin yhteyttä myynti@validus.fi tai 010 3377 333



Jaa kirjoitus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Tilaa uutiskirjeemme!

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt ajantasalla Evelian uusimmista toiminnoista sekä ajankohtaisista uutisista.

Miten kohdelähtöisyys voisi helpottaa töiden johtamista ja hallinnoimista?

Edellisessä artikkelissa kirjoitimme siitä, miten ohjelmistoja ei enää käytetä pelkkään laskuttamiseen, vaan myös kaikkiin laskuttamista edeltäviin toimintoihin. Tämän myötä laskutettava asiakas ei enää ole ohjelmiston käyttäjien kannalta keskiössä vaan laskutusta edeltävissä toiminnoissa useilla aloilla kohde on se, joka merkitsee.

Lue lisää »

Asiakaslähtöisestä ohjelmistosta kohdelähtöiseen?

Oletko ikinä miettinyt, miksi ohjelmistoissa töitä ja
laskuja käsitellään aina asiakkaan näkökulmasta. Entä oletko koskaan miettinyt tai kaivannut jotain muuta lähestymistapaa?

Kun ohjelmistoja alettiin ottaa yleisesti yrityskäyttöön, niiden käyttö rajoittui toimistolle ja keskittyi puhtaasti laskutukseen ja kirjanpitoon. Nykyään kaikki nämä laskutusta edeltävät toiminnot, jotka tehtiin ennen paperia ja kynää käyttäen, voidaan tehdä suoraan ohjelmistojen avulla.

Lue lisää »

KIINNOSTUITKO?