Rakentamisilmoitukset: Kuka ilmoittaa, mitä ja milloin?
Joka kuukauden viides päivä verottaja odottaa tietoja urakoistasi ja työmaasi porukasta. Unohtaminen maksaa – ja silti moni kokoaa ilmoitukset yhä käsin Excelistä ja sähköposteista.
Homman ydin lyhyesti:
- Rakentamisilmoituksia on kaksi: urakkailmoitus (tilaaja kertoo, keneltä osti ja millä summalla) ja työntekijäilmoitus (päätoteuttaja kertoo, ketkä työmaalla työskentelivät).
- Urakkailmoitus pitää tehdä, kun urakkasopimuksen arvo ylittää 15 000 euroa ilman ALV:tä. Työntekijäilmoituksessa sama raja lasketaan koko työmaan arvosta.
- Tiedot annetaan Verohallinnolle kuukausittain, viimeistään kohdekuukautta toisena seuraavan kuun 5. päivänä – heinäkuun tiedot siis syyskuun 5. päivään mennessä.
- Laiminlyönnistä voi seurata laiminlyöntimaksu. Helpoin turva: kun urakat, ostolaskut ja työmaat ovat samassa järjestelmässä, ilmoituksen tiedot ovat valmiina eikä mitään kerätä muistin varassa.
Kaksi ilmoitusta, yksi kuukausittainen päänsärky
Ilmoitusvelvollisuus on ollut voimassa vuodesta 2014, ja sen idea on sama kuin käännetyssä ALV:ssä: harmaan talouden kitkeminen pitkistä aliurakointiketjuista. Verottaja ristiintarkistaa, että jokainen työmaalla liikkunut euro ja ihminen löytyy jonkun kirjoista. Siksi ilmoituksia on kaksi eri suuntaan: urakkailmoituksella jokainen rakentamispalvelun tilaaja – oli se sitten rakennuttaja, pääurakoitsija tai aliurakoitsija omista aliurakoistaan – kertoo, keneltä tilasi ja paljonko kohdekuukauden aikana kertyi. Työntekijäilmoituksella yhteisen työmaan päätoteuttaja kertoo kaikista työmaalla työskennelleistä, myös muiden firmojen väestä ja vuokramiehistä.
Käytännön kompastuskivet ovat tuttuja: kesken kiireisen kuun kukaan ei muista, mitä maksueriä milläkin työmaalla liikkui. Aliurakoitsijan porukka vaihtui, eikä uusia nimiä tullut kenellekään tiedoksi. Ja se kuuluisa viides päivä hujahtaa ohi, koska ilmoituksen kokoaminen vaatii tietojen kaivamista kolmesta eri paikasta. Ikävin yllätys on monelle se, että hiljainenkin kuukausi pitää ilmoittaa: urakkatiedoista voi antaa nollailmoituksen, mutta työntekijätiedot on annettava aina, jos työmaalla on käynyt yksikin tekijä.
Miten ilmoitukset syntyvät ilman Excel-rumbaa?
Ilmoitusten kokoaminen on työlästä vain silloin, kun tiedot asuvat hajallaan: urakkasopimukset mapissa, maksuerät verkkopankissa, työmaan porukka työnjohtajan muistissa. Mutta kaikki, mitä verottaja kysyy, on tietoa joka syntyy muutenkin työn ohessa – kunhan se kirjataan yhteen paikkaan. Kun ostolaskut kohdistetaan työmaille ja urakkasopimukset elävät järjestelmässä, kuukauden urakkatiedot ovat raportin päässä, ei arkeologian.
Eveliassa tämä on rakennettu valmiiksi: Evelia PRO:n RTV-raportointi kokoaa urakka- ja työntekijätiedot suoraan järjestelmästä, jossa työmaasi, ostolaskusi ja tuntikirjauksesi jo ovat. Sinun tehtäväksesi jää tietojen tarkistus ja toimitus – ei niiden metsästys. Ja koska sama laki toi alalle myös käänteisen laskutuksen, kannattaa varmistaa sekin puoli: katso sivulta Rakennusalan käännetty ALV, milloin lasku lähtee ilman veroa.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Koskeeko ilmoitusvelvollisuus meidän firmaamme?
Jos tilaat rakentamispalvelua toiselta yritykseltä ja sopimuksen arvo ylittää 15 000 euroa ilman ALV:tä, annat urakkailmoituksen – riippumatta siitä, oletko rakennuttaja, pääurakoitsija vai aliurakoitsija, joka tilaa omalta aliurakoitsijaltaan. Työntekijäilmoitus koskee sinua, jos toimit yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajana.
Milloin ilmoitus pitää jättää?
Viimeistään kohdekuukautta toisena seuraavan kuukauden 5. päivänä. Heinäkuun tiedot siis syyskuun 5. päivään mennessä – rytmi on sama kuin ALV-ilmoituksissa, mikä helpottaa muistamista. Jos päivä osuu viikonloppuun, määräaika siirtyy seuraavaan arkipäivään.
Lasketaanko 15 000 euron raja työmaata vai sopimusta kohden?
Tässä moni menee sekaisin, koska raja lasketaan eri tavalla eri ilmoituksissa: urakkailmoituksessa sopimuskohtaisesti (yksittäisen urakkasopimuksen arvo), työntekijäilmoituksessa työmaakohtaisesti (kaikkien urakoiden yhteisarvo työmaalla). Ja jos raja ylittyy vasta kesken työn, ilmoitusvelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin ylitys on tiedossa.
Työmaalla ei tapahtunut mitään koko kuussa – pitääkö silti ilmoittaa?
Urakkatiedoista voi antaa nollailmoituksen, jos kohdekuukautena ei laskutettu eikä maksettu mitään. Mutta työntekijätiedot on annettava aina, kun työmaalla on työskennellyt yksikin henkilö – vaikka euroja ei liikkunut. Ilmoitusvelvollisuus jatkuu niin kauan kuin työmaalla on toimintaa.
Ilmoitus jäi tekemättä – mitä nyt?
Tee se heti, kun huomaat. Laiminlyönnistä voi seurata laiminlyöntimaksu, ja summa kasvaa sen mukaan, kuinka pitkään ja tahallisesti tietoja on jätetty antamatta. Oma-aloitteinen korjaus on aina parempi vaihtoehto kuin verottajan kysely – ja jatkoa varten kannattaa laittaa tietojen keruu kuntoon niin, ettei ilmoitus roiku muistin varassa.
Haluatko jutella ensin ihmisen kanssa?
Jätä yhteydenottopyyntö alla olevalla lomakkeella, niin olemme sinuun yhteydessä. Käydään yhdessä läpi, sopiiko Evelia käyttöönne – ja jos, niin millainen kokonaisuus teille istuu.
Voit myös soittaa tai laittaa viestiä suoraan: 010 3377 333 tai myynti@evelia.fi
Vastaamme yleensä saman arkipäivän aikana.
Yli 700 LVI-, sähkö- ja rakennusalan yritystä hoitaa arkensa Evelialla.
Asiakastarinoissa yrittäjät kertovat omin sanoin, mikä muuttui: paljonko paperityö väheni, miten laskutus nopeutui ja mitä siirtymä vanhasta järjestelmästä vaati.