Kesätyöntekijän palkkaaminen rakennus- ja talotekniikka-alan töihin on tärkeä osa yrityksen toimintaa, ja se tarjoaa nuorille arvokasta työkokemusta sekä mahdollisuuden tutustua eri aloihin. Kesätyöntekijän palkkaaminen alkaa tarpeen määrittämisestä: mihin työhön tekijää tarvitaan ja millaisia hakemuksia halutaan saada.
Nuorten työntekijöiden kanssa tulee olla tarkka mm. perehdytyksestä ja työturvallisuuteen liittyvistä asioista. On myös hyvä käydä tarkemmin läpi työhön ja palkkaan liittyvät velvollisuudet, koska heillä ei ole vielä aikaisempaa kokemusta työelämästä. Vaikka yrityksen omia työntekijöitä olisi lomautettuina tai irtisanottuina, harjoittelupaikkoja voidaan tarjota nuorille siitä huolimatta.
Harjoittelumahdollisuudet
Nuoret voivat tutustua rakennus- ja talotekniikka-alan töihin muun muassa työelämään tutustumisjaksolla (TET), palkallisella tutustu työelämään -kesäharjoittelujaksolla tai palkallisella työharjoittelujaksolla. Yritykset voivat tarjota ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoittelupaikkoja, vaikka omia työntekijöitä olisi lomautettuina tai irtisanottuina. Kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voi kestää kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää ja sijoittua ajalle 1.6.–31.8. Tutustumisjakso voi olla myös kolmen tai neljän viikon mittainen. Palkkaa maksetaan kahdelta viikolta 395 €, kolmelta viikolta 592,50 € ja neljältä viikolta 790 €.
Peruskoulujen yläasteilla järjestetään työelämään tutustumisjaksoja, jotka sijoittuvat yleensä 8. ja 9. luokille. Nämä jaksot ajoittuvat pääasiassa syksyyn ja kestävät 1–2 viikkoa. Nuori on vakuutettu koulun puolesta TET:n ajaksi. Taksvärkkipäivänä alakouluikäiset nuoret tekevät töitä yhden päivän ajan keräten lahjoituksen hyväntekeväisyyteen.
Korkeakouluopiskelijat suorittavat opintojensa ohessa usein työharjoittelujaksoja, jotka voidaan suorittaa Suomessa tai ulkomailla sekä yhdessä tai useammassa työpaikassa. Työharjoittelussa noudatetaan normaalia alakohtaista työaikaa. Harjoittelusta voidaan maksaa palkkaa tai se voi olla kokonaan/osittain palkaton. Muita harjoittelumahdollisuuksia ovat työelämään tutustumisjakso ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutus ja itsenäisesti haetut kesätyöpaikat.
Muistilista työnantajalle
Keräsimme yhteen neljä käytännönläheistä vinkkiä, joilla onnistut kesätyöntekijän palkkaamisessa. Lue alta, miten onnistut!
Järjestä kattava perehdytys
Kesätyöntekijä tulee perehdyttää työnkuvaansa yhtä lailla kuin tavallinenkin työntekijä.
Kunnollinen perehdyttäminen ja työhönopastus onkin hyvin tärkeää nuoren työntekijän työturvallisuuden toteutumisen kannalta. Työnantaja on velvollinen antamaan perehdytystä sekä työsuhteen alussa, että olosuhteiden muuttuessa tai uuteen työtehtävään siirtyessä.
Ennen uuden työntekijän aloitusta on hyvä kirjata perehdytyssuunnitelmaan läpi käytävät aiheet sekä henkilöt, jotka vastaavat perehdytyksestä. Kesätyöntekijän perehdytys saattaa viedä kauemmin kuin kokeneen työntekijän, joten varaathan perehdytykseen tarpeeksi aikaa.
Kokemuksesta riippuen kesätyöntekijä saattaa kaivata opastusta esimerkiksi taukojen ja oikeaoppisen pukeutumisen osalta. Työhön perehdytyksen ohella on tärkeää varmistaa, että työntekijälle annetaan riittävät tiedot työpaikan mahdollisista haitta- ja vaaratekijöistä.
Huolehdi työturvallisuudesta
Valtioneuvoston asetuksen mukaan alle 16-vuotiailla nuorilla ei saa teettää vaarallisia töitä. Vaarallisiksi töiksi luokitellaan työtehtävät, joihin liittyy seuraavia vaaratekijöitä:
- Mekaaniset vaaratekijät: Leikkaantumisen tai puristumisen vaara voi liittyä tiettyihin työvälineisiin.
- Kemialliset vaaratekijät: Kemiallista vaaraa saattaa aiheutua tietyistä aineista ja seoksista.
- Fysikaaliset vaaratekijät: Fysikaalinen vaara voi liittyä meluun, työkoneen tärinään, kylmyyteen tai kuumuuteen ja erityisen korkeaan tai matalaan ilmanpaineeseen.
- Sähköiset vaaratekijät: Erityinen sähköinen vaara saattaa olla jännitetyössä ja työssä paljaiden jännitteisten osien läheisyydessä sekä vahvavirtalaitteiden ja hissien huolto- ja korjaustyössä.
- Ruumiillinen liikarasitus: Ruumiillinen liikarasitus voi liittyä raskaiden taakkojen nostoon sekä muuhun yksipuolisesti kuormittavaan työhön.
- Biologiset vaaratekijät: Erityinen vaara saattaa liittyä tiettyihin biologisiin tekijöihin.
Rakennustyömailla esimerkiksi sirkkelillä, pulttipistoolilla tai moottorisahalla työskentely luokitellaan vaaralliseksi työksi. Mikäli 16- tai 17-vuotiaita työntekijöitä käytetään vaaralliseksi luokitellussa työssä, tulee perehdytyksen työhön olla riittävä. Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajan on ilmoitettava asiasta ennakkoon työntekopaikan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä töistä, joita nuori suorittaa ammatillisen opetuksen yhteydessä opettajan valvonnassa tai työstä, johon hänellä on jo ammatillisen perustutkinnon tuoma pätevyys.
Kokemuksesta riippuen kesätyöntekijä saattaa kaivata opastusta esimerkiksi taukojen ja oikeaoppisen pukeutumisen osalta. Työhön perehdytyksen ohella on tärkeää varmistaa, että työntekijälle annetaan riittävät tiedot työpaikan mahdollisista haitta- ja vaaratekijöistä.
Kesätyöntekijän vakuuttaminen
Työnantajan velvollisuus on hankkia kesätyöntekijälle samat vakuutukset kuin tavallisellekin työntekijälle. Nämä vakuutukset ovat:
- TyEL- eli työeläkevakuutus (jos kesätyöntekijä on yli 17-vuotias)
- Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus
- Ryhmähenkivakuutus
- Työttömyysvakuutus
Jos kesätyöntekijä on yrityksesi ensimmäinen työntekijä, tulee työtapaturmavakuutus ja TyEL-vakuutus hankkia ennen ensimmäistä työpäivää.
Kesätyöntekijöiden potentiaali ja pitkäaikaiset hyödyt
Kesätyöntekijän palkkaaminen on siis monivaiheinen prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua ja toteutusta. Nuorten työntekijöiden ohjaaminen ja tukeminen on tärkeää, jotta he saavat positiivisen kokemuksen työelämästä ja yrityksestä. Vastuullinen rekrytointi ja hyvä perehdytys ovat avainasemassa onnistuneessa kesätyöntekijän palkkaamisessa.
Kesätyöntekijöiden kouluttaminen ja perehdyttäminen ovat investointeja, jotka voivat tuottaa pitkällä aikavälillä osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Työnantajat voivat saada koulutetun työvoiman, joka osaa käytännön työtehtäviä ja on valmiina siirtymään vakituiseksi työntekijäksi, jos tilanne sen suo. Työnantajat voivat nähdä kesätyöntekijöissä potentiaalia vakituisiksi työntekijöiksi, varsinkin jos kesätyöntekijä osoittaa kykynsä ja motivaationsa. Kesätyö voi siis olla yritykselle mahdollisuus tunnistaa ja houkutella lahjakkuuksia, jotka voivat jäädä pysyviksi työntekijöiksi.