Uusi rakentamislaki astuu voimaan Suomessa 1.1.2025. Alun perin jo vuonna 2022 annettu lakiesitys, joka hyväksyttiin 2023 ja jonka muutosehdotukset esitettiin eduskunnalle 2024, sujuvoittaa rakentamista, vähentää byrokratiaa ja uudistaa vuodesta 1999 asti voimassa ollutta maankäyttö- ja rakennuslakia.
Uudessa laissa säädetään yleisesti rakennusten ja rakennuskohteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä. Sen yksi päätavoitteista on rakennusalan laaja-alainen vähähiilisyyden tukeminen. Rakentamisen tulee myös ehkäistä ilmastonmuutosta toimimalla ekologisesti, energiatehokkailla ratkaisuilla ja kiertotaloutta edistäen. On huomioitava, että lakia ei sovelleta sähköturvallisuuslaissa (L 1135/2016) tarkoitettuihin sähkötöiden vaatimuksiin tai sähkölaitteiden sähköturvallisuuteen.
Uuden lain myötä rakentamislupaa ei tarvita enää pienempiin rakennushankkeisiin.
Näitä ovat esimerkiksi:
- pinta-alaltaan alle 30 neliömetrin tai tilavuudeltaan alle 120 kuutiometrin rakennus
- pinta-alaltaan alle 50 neliömetrin katos
- yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa enintään neljä henkilöä
- alle 30 metriä korkea masto tai piippu
- kooltaan alle 2 neliömetriä oleva valaistu mainoslaite.
Laki myös laajentaa purkulupia ja yhdistää rakennusluvan ja toimenpideluvan yhdeksi lupamuodoksi: rakentamisluvaksi. Byrokratiaa saadaan siis tältä osin vähennettyä.
Ilmastoselvitys tukemaan kestävän rakentamisen tavoitteita
Uutena osana lakia on rakennuslupahakemukseen vaadittava ilmastoselvitys. Selvitystä ei vielä tammikuun 2025 alusta tarvitse liittää hakemukseen vuoden 2024 korjaussarjan takia, mutta se vaaditaan 1.1.2026 lähtien.
Selvitys koskisi korjaussarjan ehdotusten mukaan mm. rivitaloja, asuinkerrostaloja sekä julkisrakennuksia.
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on myös varmistettava, että rakennus suunnitellaan ja toteutetaan vähähiiliseksi. Uuden tai laajamittaisesti korjattavan rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on raportoitava ilmastoselvityksessä. Arvioinnin tulee kattaa rakennuksen koko elinkaari ja käyttää vähähiilisyyden arviointimenetelmää sekä kansallisen päästötietokannan tietoja. Lisäksi uuden rakennuksen hiilijalanjäljen on pysyttävä säädetyissä raja-arvoissa.
Mikä ihmeen hiilijalanjälki?
Rakentamislaissa hiilijalanjäljellä tarkoitetaan rakennuksen elinkaaren aikana syntyvien kasvihuonekaasujen kokonaismäärää, ja hiilikädenjäljellä ilmastonmuutosta hidastavia tekijöitä, joita ei syntyisi ilman hanketta. (L 2023/751).
Ilmastoselvityksen laskenta on suositeltavaa aloittaa jo toteutussuunnitelmien valmistuttua. Laskentaan tarvitaan vähintään rakennuksen pääpiirustukset, perustussuunnitelmat ja mielellään myös määräluettelo. Selvitys voidaan tietyin ehdoin toteuttaa myös tietomallin avulla, joka tulevaisuudessa todennäköisesti toimii ensisijaisena tietolähteenä.
Lähtötiedoista tehdään määrälaskenta rakennusosa- ja materiaalitasolla. Lisäksi energiatodistus tarvitaan käytönaikaisen energiankulutuksen päästöarviointiin. Näiden tietojen pohjalta laaditaan kattava ilmastoselvitys kestävän rakentamisen tueksi.
Lisäksi Suomen ympäristökeskus ylläpitää kansallista päästötietokantaa, joka sisältää hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen tiedot mm. rakennustuotteiden valmistuksesta ja kuljetuksesta sekä energiapäästöistä ja käytettävistä polttoaineista. Palvelun on tarkoitus helpottaa GWP- eli Global Warming Potential -arvojen laskentaa ja siten auttaa yrityksiä rakentamaan vähähiilisyyttä noudattaen. GWP-arvo kuvastaa tuotteen lämmityspotentiaalia eli ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
Näyttökuva co2data-palvelusta, jossa voit esimerkiksi hakea tuotteita nimellä ja selvittää niiden ympäristöindikaattorit. Esimerkissä kylpyhuoneen hanan GWP-arvot.
Jos halutaan tarkempia päästötietoja tuotteista, tulee perehtyä erikseen tuotteiden ympäristöselosteisiin eli EDP-asiakirjoihin, jotka noudattavat EN15804:A2-standardia ja sisältävät mm. tuotteiden ilmastovaikutukset.
Energiatehokkaat ratkaisut
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on varmistettava, että uuden tai laajamittaisesti korjattavan rakennuksen energialaskennassa käytettävistä ostoenergiasta vähintään 38 prosenttia tulee uusiutuvista lähteistä, mikäli se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista.
Lisäksi energiatehokkuutta on parannettava korjaus- ja muutostöiden yhteydessä, jos se on mahdollista. Vaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta pieniin rakennuksiin, loma-asumiseen, väliaikaisiin rakennuksiin, teollisuus- tai maatilarakennuksiin, hartauden harjoittamiseen käytettäviin rakennuksiin tai suojeltuihin rakennuksiin.
Korjaussarja
Korjaussarja eli muutosesitys, tarkoittaa nykyisen hallituksen tekemiä muutoksia alkuperäiseen lakiesitykseen. Vuonna 2024 annetun korjaussarjan myötä käsittelyaikatakuu, hiilijalanjälkilaskenta ja pakollinen ilmastoselvitys tulevat voimaan vasta 1.1.2026.
Samana vuonna alkaa myös rakennuslupien hakeminen tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muuten koneluettavana tiedostona. Käytännössä tällä tarkoitetaan siis tiedostomuotoa, josta ohjelmistot pystyvät tunnistamaan ja poimimaan tietoja.
”Torstai toivoa täynnä”
Rakennusala on yksi eniten kasvihuonepäästöjä tuottavista toimialoista, mutta ollut viimeisimmän selvityksen mukaan jo laskusuhdanteinen. Eniten päästöjä aiheuttavat rakentamisvaiheen rakennusmateriaalit sekä rakennusten käytönaikainen energiankulutus. Rakennusteollisuuden RT laatima tiekartta selvitti, että toimialan päästöt ovat laskeneet vuoteen 2017 verrattuna. RT:n yhdessä sidosryhmiensä kanssa tuottamassa kyselyssä toimialan yritykset suosivat materiaalien osalta päästöjä vähentävistä toimenpiteistä nimenomaan uudelleenkäytettäviä sekä kierrätettäviä materiaaleja. Motivaatiota siis löytyy, ja pienetkin toimet päästöjen vähentämiseksi vievät kohti vähähiilistä rakentamista. Tämän vuoksi uusi rakentamislaki toimiikin sopivana lisäkannusteena muutoksille.
Suosituksena on, että jokainen rakennusalalla toimiva tutustuisi uuteen lakiin ja sen tuomiin muutoksiin. Varsinkin alussa saattaa esiintyä yleistä hämmennystä ja epäselviä tilanteita, joten netistä löytyvät artikkelit ja oppaat ovat oiva tapa pysyä ajan tasalla tulevista muutoksista. Niissä kerrotaan selkeämmin ja käytännönläheisesti muutoksista – sen sijaan että joutuisi tulkitsemaan pelkkää kapulakielistä Finlexiä.
Uuden rakentamislain myötä Suomi ottaa merkittäviä askelia kohti kestävämpää ja vähähiilisempää tulevaisuutta. Tulevaisuuden rakennukset voivat olla paitsi toimivia myös ympäristöystävällisiä, mikä luo pohjan puhtaammalle ja kestävämmälle yhteiskunnalle. Yhdessä voimme tehdä rakentamisesta vastuullista ja ilmaston kannalta myönteistä – suunta, joka tuo iloa ja toivoa niin nykyisille kuin tuleville sukupolville.
Missä on elämää, on muutosta. Ja muutos vaatii mukautumista. -Laotse
Lue lisää:
Uusi rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025
Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035-tiekartan päivitys- tiivistelmä
Rakennusalan yritykset vähentävät päästöjään kasvavalla vauhdilla
Rakennustieto seuraa rakentamislain uudistusta
Rakentamislaki sujuvoittaa rakentamista ja edistää päästövähennyksiä ja kiertotaloutta